It includes non toki pona things like "vt" and "vi" which are abbreviation for parts of speech indicators. Also it chooses words without regard for grammar, which is unnecessary. Toki pona only has one sentence pattern and can be obeyed quite easily.
The following generator randomly choose a predicate, VT, or VI sentence and adds conditionas, modifiers, direct objects, etc and restricts most words to their prototypical part of speech locations.
utala laso li telo e kule pi nasa suwi mani. nimi pi akesi kiwen lipu li kama anpa e palisa toki e sona jan pi laso nasa ali lon pan pi esun lukin selo li seme e utala seme e kepeken kepeken pi mute sina weka lon lete kute pi moli lape pan. sike li suno anu pi insa mute suwi la mani li awen tu e sitelen pi esun kipisi ike e pipi walo sama ante li open sama e sin lape pi kalama pini monsi e nena kala kepeken tan pilin. kulupu toki pi nimi kepeken sama li kili e ale e ala pi mi kiwen lape lon ijo nasa tan kala anpa pi loje uta seli.
tan pi ilo wan pali li pana. mama kute li la esun pi moku moku poki li namako e utala e mi kepeken ike lon kiwen pi lipu ale moku li weka e pimeja pi nanpa kalama lipu e sama pi open anu utala. wawa waso pi insa kute ko li pali e mu pi kiwen ike sitelen tan kala lon jaki lukin. pilin mu li awen kulupu e mun e pakala tomo pi seme lukin jelo kepeken soweli tawa tan sama li pini pilin e lon pi uta nasa nimi.
mama namako li sitelen pi lon oko ante. jan pi ni lukin ni li ni e lili jo pi sona jelo kipisi kepeken pimeja pi uta sike selo la unpa pi luka unpa luka li palisa pi moku nasin tenpo. supa sike li pini weka e kon pi sitelen mi meli e kipisi namako pi ma jelo ko kepeken lape pona pi kepeken telo toki kepeken ali pi nasa alasa unpa li awen ken e sinpin. mu pi palisa suwi sona li mani sama pi kili tenpo jelo.
pipi li tenpo e ni pi mu tenpo ni e moku lili poka lukin pi nasin mama jo. lili sitelen li alasa e kute pi ni unpa luka e palisa pi monsi jan suwi tan mi mute sama waso pi monsi seli pipi. meli seme li pini olin e nasin pi wan kala tenpo e palisa palisa pi ilo waso telo. kiwen namako li ali pi mani sona luka la suno li lete e suli pini pi nasin lawa alasa e weka sina pi sama lupa tenpo.
mu tu pi ala seli sinpin li open mute e lupa suno lon ala wan pi tomo nasin oko li awen sinpin. tomo mani li ken lili li unpa e kon lawa. ike kalama pi ko ni waso li insa e mije lipu pi ko sona pana lon pana utala pi seme sama kasi kepeken walo seme li open telo e moku e suli ilo pi sitelen utala wan lon lon kepeken utala ko pi uta unpa pimeja la namako pi pipi poki nimi li kasi e lukin uta pi tawa kipisi jan sama ma kepeken laso mun pi mi kepeken suli li jan lon kepeken kepeken kili. lete pi kulupu nanpa kasi li pali e luka tenpo e tomo lete pi utala tu namako tan oko lon lili li kama kasi e pan pi awen kulupu palisa sama lon pi kon sin kulupu.
seme nimi li lawa e tu pi linja moli kiwen kepeken akesi telo pi laso monsi kiwen. nasin pipi li jan e palisa wan pi linja suli uta e meli tomo kepeken mu pi supa loje kute. tenpo lili la ante taso li anpa la insa pi kon lape pipi li kipisi e lili e sijelo pi sin weka sewi tan open nasa. wan pi tu waso toki li kama weka e lon sewi pi pipi mu supa e poki luka lon pipi ale pi namako sinpin ko sama nanpa.
wan li awen pipi e soweli pi tawa mije anu kepeken suno pi ale pilin kiwen li open palisa e lili pi pimeja lukin ala tan sewi la kepeken pan pi tu kulupu kipisi li len pi pipi anu kala. moli li open lupa e soweli. tenpo lili la awen olin li lukin. tenpo kama la jelo luka li kepeken utala tan tenpo pi tomo jo kasi.
tenpo suno ni la ilo pi kepeken akesi kasi li pan e mun kiwen pi ala kepeken selo e kule nena kepeken pini pi toki ko tawa sama wawa suno pi lili jan kiwen li kama tu e lipu pi jelo walo nasin tan pan soweli lon nena. alasa open pi mije moku ni li ken sitelen e loje sijelo lon suwi sama ale li poki.